Arvosijoittaminen on sijoitusstrategia, jossa sijoitetaan aliarvostettuihin osakkeisiin. Arvosijoittaja etsii osakemarkkinoilta usein suuria yrityksiä, jotka ovat markkina-arvoltaan yhtiön lukuihin ja mittareihin nähden aliarvostettuja: niiden osakkeiden todellinen arvo ylittää markkina-arvon.
Arvosijoittamisessa kaikki pohjautuu siihen, että markkinat eivät ole tehokkaat. Tällöin osa osakkeista on aliarvostettuja niiden oikeaan arvoon nähden – syntyy arvo-osake, josta arvosijoittaja haluaa tuottoa, kun markkina ”korjaantuu” ja alkaa hinnoitella yhtiön lähemmäksi oikeaa arvoa.
Arvo-osakkeita etsitään monien erilaisten mittarien avulla. Keskiössä ovat taloudelliset tunnusluvut ja tilinpäätöksistä löytyvät tiedot. Lisäksi voidaan painottaa erityisesti osakkeista maksettavaa osinkoa suhteessa yrityksen arvoon.
Tässä kattavassa oppaassa käymme tarkemmin läpi arvosijoittamista ja oleellisia tunnuslukuja, joiden avulla arvo-osakkeita voi tunnistaa.
Sisällysluettelo:
Mitä on arvosijoittaminen?
Miten arvosijoittaminen toimii?
Mitä ovat arvo-osakkeet?
Esimerkki arvosijoittamisesta
Eri pörssit ja arvo-osakkeet
Arvosijoittamisen tuotot
Riskit ja huonot puolet – arvo-osakkeet ja arvosijoittaminen
Yhteenveto – tärkeimmät tärpit arvosijoittajalle
Mitä on arvosijoittaminen?
Arvosijoittaminen tarkoittaa sijoittamista osakepoimijan mielestä aliarvostettuihin osakkeisiin. Arvo-osakkeet löytyvät vertailemalla erilaisia taloudellisia tunnuslukuja, joihin lukeutuvat esimerkiksi osakeyhtiön hinnan ja tuloksen välistä suhdetta kuvaava P/E- sekä kirjanpidollista arvoa ja markkina-arvoa vertaava P/B-luku.
Arvo-osake on yleensä maltillisesti kasvava osake, josta tavoitellaan tuottoa osinkojen tai maltillisen arvonnousun myötä. Arvosijoittaja ei siis välttämättä havittele samalla tavalla suuria prosentuaalisia tuottoja kuin kasvusijoittaja.
Arvo-osakkeita vertaillaan etenkin niiden nykyhetken taloudellisten tunnuslukujen perusteella, ja keskiössä on osakkeen tarkka hinta. Toki tulevaisuudenkin näkymiä voidaan vertailla, mutta ne eivät ole keskiössä samalla tavalla kuin kasvusijoittamisessa.
Arvosijoittaminen tiivistetysti:
- Sijoittaja pyrkii löytämään markkinoilta aliarvostettuja osakkeita.
- Aliarvostetut yritykset ovat usein maltillisesti kasvavia vakavaraisia osinkoyhtiöitä.
- Arvosijoittaja tutkii yrityksen taustoja muun muassa sen taloudellisten lukujen perusteella.
Arvosijoittamisen historia
Arvosijoittamisen historia ulottuu 1900-luvun alkupuolelle, kun Benjamin Graham käytti sijoitusyhtiössään omaa arvostrategiaa.
Arvosijoittaminen on vuosien varrella muuttunut ja kehittynyt. Arvo-osakkeen löytäminen perustuu aina sijoittajan omaan subjektiiviseen näkemykseen.
Nykyaikaisessa arvosijoittamisessa pyritään ottamaan aiempaa paremmin huomioon eri tekijöitä. Pelkästään yksittäiseen tai yksittäisiin taloudellisiin tunnuslukuihin keskittymisen sijaan sijoittaja voi tutustua myös yrityksen toimintaan, liiketoiminnan näkymiin ja kilpailuetuihin.
Erilaiset sijoittamistyylit saavat inspiraatiota toisistaan ja kehittyvät lainaten piirteitä toisistaan.
Kuuluisia arvosijoittajia
Benjamin Grahamia pidetään yleisesti arvosijoittamisen oppi-isänä. Grahamin vuonna 1949 julkaisema arvosijoittamisen kirja, The Intelligent Investor, avaa Grahamin arvosijoittamisen filosofiaa.
Grahamin kirjaa pidetään yhä laajalti arvostettuna teoksena, jossa opetetaan monia sijoittamiseen liittyviä asioita sekä strategioita arvosijoittamisen hyödyntämiseen.
Graham ei kuitenkaan ole ainut arvosijoittamisestaan tunnettu sijoittaja. Muun muassa myös Warren Buffet, Seth Klarman, Bill Ruane ja Martin Whitman ovat nousseet tunnetuiksi arvosijoittamisen saralla.
Suomessa erityisesti Warren Buffet on tullut laajalti tunnetuksi. Buffet onkin monella tavalla toiminut modernin arvosijoittamisen isänä, joka on tuonut arvo-osakkeiden vertailuun monia muitakin työkaluja pelkän taloudellisten lukujen arvioinnin lisäksi.
Kun Grahamin arvosijoittamisen teoria perustuu lähes yksinomaan yhtiön nykyisiin taloudellisiin lukuihin ja osakkeen arvostukseen, Warren Buffet ottaa huomioon myös muun muassa:
- yrityksen liiketoimintasuunnitelman
- yrityksen johdon
- liiketoimintanäkymät
- kilpailutilanteen
- muita yrityksen laadusta kertovia kriteereitä
Buffetin strategiana ei niinkään ole ollut vain tehdä tuottoa arvoanomalian eli väärin hinnoiteltujen yhtiöiden kautta, vaan kiinnittää samalla huomiota myös yrityksen taustoihin. Hyvin johdettu ja merkittävän kilpailuedun omaava yritys on parempi vaihtoehto kuin vastaavin taloudellisten tunnusluvuin varustettu huonosti johdettu ja heikomman kilpailuedun omaava yritys.
Benjamin Graham painotti sijoitusten hajauttamista, mutta Warren Buffet ei ole ollut asiasta aina samaa mieltä. Hajauttamisen sijaan Buffet on keskittänyt sijoituksiaan vahvasti vain muutamiin yhtiöihin. Buffet on myös vuosien varrella muuttanut omaa sijoitusstrategiaansa – osin yhä kauemmaksi Grahamin alkuperäisestä arvosijoittamisesta ja keskittymisestä taloudellisiin lukuihin.
Miten arvosijoittaminen toimii?
Arvosijoittaminen perustuu ajatukseen, että osa osakkeista on aliarvostettuja ja osa yliarvostettuja. Tavoitteena on tietenkin löytää aliarvostetut osakkeet eli arvo-osakkeet ja sijoittaa niihin tuottojen maksimoimiseksi.
Arvostrategian perusoletuksena on, että markkinat jossain vaiheessa korjaantuvat ja alkavat arvottamaan osaketta oikein – tällöin aliarvostetun osakkeen arvo nousee ja yliarvostetun osakkeen arvo laskee.
Ideana on siis, että:
- Markkinat eivät ole tehokkaat, jolloin markkinoilla on aliarvostettuja osakkeita eli arvo-osakkeita.
- Markkinat korjaantuvat ajan kuluessa ja hinnoittelevat osakkeet lähemmäksi niiden oikeaa arvoa.
- Arvosijoitus on aina sijoittajan oma sekä matemaattisiin talouden tunnuslukuihin että muihin tietoihin perustuva näkemys yhtiön oikeasta arvosta.
Markkinat eivät ole tehokkaat
Koko arvosijoittamisen ajatus perustuu siihen, että markkinat eivät ole tehokkaat. Mikäli näin olisi, ei olisi olemassa aliarvostettuja yhtiöitä, vaan kaikki yhtiöt ja niiden osakkeet hinnoiteltaisiin aina niiden todellisen arvon mukaan.
Tehokkaiden markkinoiden hypoteesi on teoria, jonka ajatuksena on, että omaisuuden hinta markkinoilla muodostuu aina kaikkea käytettävissä olevaa tietoa hyödyntäen, jolloin kaikkien osakkeiden arvo olisi markkinoilla hinnoiteltu oikein. Mikäli tehokkaiden markkinoiden hypoteesi toteutuisi, eivät sijoittajat voisi tehdä markkinoilla riskikorjattua ylituottoa, jolloin arvosijoittamista nykyisellään ei olisi olemassa.
Arvosijoittajat uskovat, että osakemarkkinat eivät aina ole tehokkaat – ja tätä teoriaa tukee moni tutkimustulos. Osakemarkkinoiden tehottomuudesta kertovat esimerkiksi:
- osakkeiden nopeat, välillä ylireaktiot, uutisiin tai tulosjulkistuksiin.
- ”unohdetut” yhtiöt, joiden heikko arvostus johtuu osin siitä, että sijoittajat eivät tiedä yrityksestä.
- tammikuuilmiö, jossa etenkin pienyhtiöiden osakkeiden kurssit nousevat keskimääräistä enemmän juuri tammikuussa.
Tehottomista markkinoista puhuttaessa puhutaan myös arvoanomaliasta. Se kuvaa yhtiöiden ”väärää” hinnoittelua, jolle ei löydy rationaalista selitystä mistään tarjolla olevasta tiedosta. Arvoanomalia mahdollistaa sen, että sijoittaja voi saada markkinoilta ylituottoa.
Arvosijoittaminen vs. kasvusijoittaminen
Arvosijoittaminen ja kasvusijoittaminen nähdään usein toistensa vastakohtina. Todellisuudessa ei voida puhua täysin vastakohdista, mutta kyseessä on selvästi kaksi erilaista sijoitustyyliä, joiden pyrkimys on löytää markkinoilta ylituottoa.
- Arvosijoittajan tavoitteena on löytää arvoyhtiö, jonka tuotto perustuu etenkin osinkotuottoon ja maltilliseen kurssinousuun arvoanomalian myötä. Arvo-osakkeita etsitään etenkin taloudellisten lukujen perusteella ja arvioimalla yhtiön nykytilaa.
- Kasvusijoittamisessa puolestaan etsitään yhtiöitä, joilla uskotaan olevan runsaasti kasvupotentiaalia, jolloin niiden osakekurssi voi nousta niiden kasvun mukana. Kasvusijoittajat arvioivat saman vuoden taloudellisia lukuja pidemmälle ja pyrkivät etsimään osakkeita, jotka heidän näkemyksensä mukaan tulevat olemaan aliarvostettuja muutamien vuosien päästä.
Sekä arvosijoittamisessa että kasvusijoittamisessa tutkitaan yrityksen arvoa ja taloutta, mutta kasvusijoittajaa kiinnostaa enemmän tulevaisuuden näkymät kuin osakkeen nykyhetken arvostus.
Mitä ovat arvo-osakkeet?
Arvo-osake voidaan määritellä monella tavalla, mutta yksinkertaisuudessaan arvo-osake on osake, jonka todellinen arvo on korkeampi kuin sen nykyinen markkina-arvo esimerkiksi pörssissä.
Arvo-osakkeet vuonna 2022 saattavat vaikuttaa jo jokseenkin menneen talven lumilta, sillä viime aikoina nopeatempoiset kasvuosakkeet ovat monin paikoin kasvattaneet osuuksia. Samalla monet piensijoittajat ovat ryhtyneet sijoittamaan kryptovaluuttoihin.
Arvosijoittaminen ei ole kuitenkaan kadonnut mihinkään, ja markkinoilla asiat tapahtuvat usein sykleissä. Myöskään arvosijoittamisen tärkeät opit eivät katoa mihinkään, vaikka apuna käytettäisiin entistä enemmän tulevaisuuden näkymien tai kasvun arviointia.
Tunnista arvo-osake
Arvo-osakkeiden tunnistamiseen ja erotteluun on monia erilaisia tapoja. Arvo-osakkeita etsitään sekä kvantitatiivisen tutkimuksen eli matemaattisesti laskettavien taloudellisten tunnuslukujen että nykyisin yhä useammin myös kvalitatiivisen tutkimuksen keinoin. Kvalitatiiviseen tutkimukseen kuuluu muun muassa yrityksen liiketoiminnan, johdon ja kilpailutilanteen arvioiminen, joskin näitäkin tekijöitä voi osin arvottaa tiettyjen lukujen ja tilastojen avulla.
Näin voit löytää arvo-osakkeita:
- Tutki potentiaalisia aliarvostettuja osakkeita niiden tunnuslukujen perusteella.
- Tutustu potentiaalisten arvo-osakkeiden taustoihin myös kvalitatiivisen tutkimuksen avulla, eli arvioi yrityksen kilpailutilannetta, johtoa ja muita taustatekijöitä.
- Seuraa muiden sijoittajien vinkkejä TBanquen yhteisöalustalla.
Arvo-osakkeen löytämisen kannalta on olennaista, että laskemasi arvo yritykselle on korkeampi kuin markkinan nykyhetken hinnoittelu.
Laske osakkeen oikea arvo
Osakkeen oikean arvon laskemisessa voidaan hyödyntää monia taloudellisia tunnuslukuja. Taloudellisten tunnuslukujen selvittäminen on nykyään helppoa, sillä osakkeista löytyy tietoa netistä. Esimerkiksi TBanquen kautta löydät tietoa osakkeiden P/E-luvuista.
Osakkeen oikean arvon laskemiseen ei ole olemassa yhtä sataprosenttisen oikeaa tapaa, vaan jokaisen sijoittajan arvostrategia on hieman toisistaan poikkeava. Hyödyntämällä erilaisia taloudellisia tunnuslukuja, yhtiön taustatietoja ja tulevaisuuden laskelmia on kuitenkin mahdollista määrittää sijoittajan mielestä oikea arvo. Viitteitä voi myös hakea muilta sijoittajilta tai osakkeita tutkivilta analyytikoilta.
Tärkeimpiä taloudellisia tunnuslukuja ovat:
- P/E-luku eli osakkeen hinta suhteessa tuottoihin
- P/B-luku eli osakkeen hinta suhteessa omaan pääomaan
- Vapaa kassavirta
P/E – osakkeen hinta suhteessa tuottoihin:
P/E-luku on kenties yksi tunnetuimmista tavoista verrata yrityksiä keskenään. P/E-luku kertoo osakkeen hinnan jaettuna osakekohtaisella tuloksella.
P/E-luku vertaa osakkeen arvostusta ja yrityksen tulosta, joten se on yksi tärkeimmistä mittareista nykyaikaiselle arvosijoittajalle. Osakkeiden arvostukset vaihtelevat markkinoilla, mutta pitkällä aikavälillä esimerkiksi Helsingin pörssissä P/E-luku on ollut keskimäärin noin 16.
P/E-lukua käytetään myös tulevaisuuden näkymien laskemiseen. Moni sijoittaja tutkii pelkän nykyhetken tuloksen sijaan myös seuraavien vuosien arvioitua tulosta ja vertaa sitä osakkeen arvostukseen. Näin saadaan esimerkiksi seuraavan vuoden tai sitä seuraavan vuoden arvioitu P/E, jota voi käyttää osakkeen oikean arvon arvioimisessa.
P/B – osakkeen hinta suhteessa omaan pääomaan:
P/B-luku saadaan jakamalla yrityksen markkina-arvo sen taseen mukaiseen pääomaan. Price to Book vertaa siis yrityksen tuloksen sijaan sen pääomaa, eli esimerkiksi omistuksia ja kassaa.
P/B-luku ei kerro suoraan yrityksen tuottavuudesta. Se voi kuitenkin auttaa löytämään mahdollisesti aliarvostettuja yrityksiä, jotka ovat vakavaraisia.
Vapaa kassavirta:
Vapaa kassavirta kertoo, paljonko yritykselle jää rahaa kaikkien investointien ja liiketoimintakulujen jälkeen. Vapaa kassavirta on tärkeä lukema erityisesti osinkoa maksaville yrityksille, sillä se kertoo, paljonko yrityksellä on varaa jakaa osinkoja.
Vapaa kassavirta kertoo hyvin, kuinka kestävällä pohjalla yritys on. Kun kassaan jää paljon rahaa, on yhtiöllä varaa myös palkita sijoittajansa osingoin.
Myynnin ja liikevaihdon kasvu:
Vaikka arvosijoittajat keskittyvätkin vahvasti yrityksen taloudellisten tunnuslukujen arvioimiseen, on myös kasvunäkymät hyvä ottaa huomioon.
Arvoyhtiöissä erityisesti negatiiviset tulevaisuuden näkymät voivat olla yrityksen arvoon heikentävästi vaikuttava tekijä. Perinteisesti arvoyhtiöiksi mielletyt yritykset harvoin tavoittelevat kovin suurta kasvua, mutta yleisesti arviot tulevaisuudesta ovat tärkeitä kestävän arvo-osakkeen löytämiseksi.
Turvamarginaali
Turvamarginaali on tärkeä osa arvosijoittajan arvioita. Turvamarginaalilla pyritään pienentämään vääristä arvioista sekä muista riskitekijöistä aiheutunutta riskiä.
Ideana on, että sijoittaja investoi vain sellaisiin arvo-osakkeisiin, joiden markkina-arvo on selvästi todellista arvoa alhaisempi. Jos joku yhtiö on vain hieman sijoittajan omaan arvioon nähden aliarvostettu, turvamarginaalin perusteella siihen ei kannata sijoittaa.
Esimerkki arvosijoittamisesta
Mitä tämä kaikki tarkoittaa käytännössä? Miten arvo-osakkeita oikeasti etsitään, ja miten niistä haetaan hyötyä? Käymme seuraavaksi esimerkin avulla läpi, miten sijoittaja voi löytää potentiaalisia arvo-osakkeita, ja mitä kaikkea arvosijoittamisessa kannattaa ottaa huomioon.
Arvosijoittaminen rakentuu kolmesta vaiheesta:
- Potentiaalisten arvo-osakkeiden seulomisesta esimerkiksi taloudellisten tunnuslukujen avulla.
- Aliarvostetun yhtiön löytämisestä ja siihen sijoittamisesta.
- Osakkeiden myynnistä siinä vaiheessa, kun arvostustaso nousee sijoittajan mielestä liian korkeaksi.
Parhaat arvo-osakkeet löytyvät usein sellaisista yhtiöistä, jotka ovat aliarvostettuja, hyvin johdettuja ja joiden liiketoiminnan näkymät näyttävät hyviltä.
Esimerkki:
Sijoittaja X löytää Helsingin pörssistä Pörssiyhtiö A:n, jonka markkina-arvo on 500 miljoonaa euroa. Sijoittajan oman arvion mukaan yhtiö on kuitenkin oikeasti 700 miljoonan euron arvoinen.
Tässä tilanteessa turvamarginaali on selvästi alitettu, joten sijoittaja päättää sijoittaa yhtiön osakkeisiin ja seurata tilanteen kehitystä.
Vuoden aikana markkinat huomaavat yrityksen potentiaalin, ja yrityksen markkina-arvo kohoaakin 800 miljoonaan euroon, vaikka sen liikevaihto kasvaa vain maltillisesti odotusten mukaisesti edelliseen vuoteen nähden. Yrityksen arvo siis nousee markkinoilla peräti 60 %.
Arvoyhtiöitä ajatellaan usein pitkän aikavälin sijoituksena, jotka jätetään tuottamaan osinkoja pitkäksi aikaa. Tässä vaiheessa sijoittajan on kuitenkin arvioitava, onko yritys enää aliarvostettu, vai onko se kurssinousun myötä muuttunut jopa yliarvostetuksi.
Sijoittaja X:n oman arvion mukaan arvoanomalia on nyt kääntynyt päälaelleen, ja Pörssiyhtiö A:sta on tullut yliarvostettu. Sijoittaja X päättääkin myydä tässä vaiheessa Pörssiyhtiö A:n osakkeet 60 %:n tuotolla.
Eri pörssit ja arvo-osakkeet
Arvo-osakkeiden löytymiseen vaikuttavat myös eri pörssit ja markkinat. Suomalaiset arvo-osakkeet ja yhdysvaltalaiset arvo-osakkeet voivat erota toisistaan merkittävästi.
Esimerkiksi Helsingin pörssi on maailman mittapuulla todella pieni markkinapaikka. Tämä tarkoittaa, että pörssin vaihto on pienempää eli rahaa liikkuu markkinoilla vähemmän. Samalla Helsingin pörssiä seurataan myös huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa olevaa Nasdaq-pörssiä.
Eroja on myös arvostustasoissa. Eri pörssien arvostustasot vaihtelevat runsaastikin, joten esimerkiksi P/E-lukujen vertailu eri pörssien välillä arvo-osakkeiden löytämiseksi voi osoittautua hankalaksi.
Löytääksesi Helsingin pörssin arvo-osakkeet suosittelemme tutustumaan laajalti sekä isoihin että keskisuuriin yhtiöihin ja vertailemaan niiden lukuja Helsingin pörssin muihin yrityksiin. Apua voi hakea myös muilta sijoittajilta esimerkiksi TBanquen sosiaalisen kaupankäynnin alustan kautta.
Arvosijoittamisen tuotot
Monet sijoittajat ovat historian saatossa vannoneet arvosijoittamisen nimeen. Kuuluisiksi ovat tietenkin nousseet ne sijoittajat, jotka ovat onnistuneet päihittämään markkinoiden keskimääräisen tuoton pitkällä aikavälillä.
Parhaat arvo-osakkeet ovat olleet vakaita ja jatkuvasti nousevia, ja ne ovat tuottaneet osakkeenomistajilleen rahaa. Kaikki yhtiöt eivät kuitenkaan ole voineet menestyä samalla tavalla. Kysymys kuuluukin: mikä osakestrategia on ollut historiallisesti oikea tapa löytää voittavat yhtiöt?
Arvostrategiat ja historiallinen tuotto
Arvosijoittamisen on osoitettu olevan tuottoisa sijoitusstrategia, jonka avulla on voitu päihittää markkinan keskimääräinen tuotto eli markkinan indeksi. Arvosijoittamisen objektiivinen tarkastelu tuottonäkökulmasta ei kuitenkaan ole täysin ongelmatonta, sllä arvo-osakkeita voidaan määritellä monella eri tavalla.
On myös esitetty, että nykypäivänä arvosijoittaminen ei olisi enää yhtä hyvä vaihtoehto kuin aiemmin. Tätä väittämää on vaikea osoittaa todeksi, mutta ainakin kvalitatiivisten tekijöiden huomioonottaminen on varmasti tärkeämpää kuin koskaan aiemmin. Tietokoneet voivat laskea lukuja päivät pitkät paljon ihmisiä tehokkaammin ja löytää arvo-osakkeita taloudellisten lukujen perusteella, mutta liiketoiminnan analyysilla ja muilla analyyseillä voidaan kuitenkin saavuttaa lisäetua.
Arvosijoittaminen nähdään usein kasvusijoittamisen vastakohtana. Näiden kahden sijoitustyylin vertailu on usein merkityksellistä, vaikka todellisuudessa ihan vastakohdista ei voida puhua.
Historiassa arvosijoittamisen ja kasvusijoittamisen kannattavuus on vaihdellut sykleittäin. Samaa nähdään myös eri toimialoilta toisille, kun markkinoilla oleva raha liikkuu toiselta toimialalta ”kuumalle” toimialalle. Tätä kutsutaan sektorirotaatioksi.
Arvosijoittamisen ja kasvusijoittamisen väliltä on vaikeaa valita selvää voittajaa, sillä kummastakin löytyy sekä hyviä että huonoja puolia.
Kuuluisien arvosijoittajien historialliset tuotot
Mainitsimme aiemmin kuuluisia arvosijoittajia, kuten Benjamin Grahamin, Warren Buffetin ja Seth Klarmanin. Keräsimme tietoa näiden arvosijoittajien keräämästä nettovarallisuudesta, joka ei toki kerro koko totuutta sijoittamisen tuotoista, mutta antaa hyvin osviittaa.
- Warren Buffet – nettovarallisuus 2022: 101 miljardia euroa
- Seth Klarman – nettovarallisuus 2022: 1,5 miljardia dollaria
- Benjamin Graham – tarkkaa tietoa ei saatavilla
Arvosijoittaminen ja siihen liittyvä liiketoiminta ovat olleet näille sijoittajille selvästi tuottoisa tapa tehdä rahaa. Historialliset tuotot eivät toki kerro, miten osakemarkkinat tulevaisuudessa kehittyvät, mutta monet arvosijoittamisen opit ovat arvokkaita tulevaisuudessakin.
Riskit ja huonot puolet – arvo-osakkeet ja arvosijoittaminen
Ennen kuin hyppäät arvosijoittamisen pyörteisiin, on tärkeää tiedostaa myös siihen liittyvät riskit. Mikään osakesijoitusstrategia ei ole täydellinen, vaan aina, kun osakemarkkinan keskimääräistä tuottoa yritetään päihittää, siihen liittyy myös erilaisia riskejä.
Näiden vinkkien avulla voit välttää yleisimmät virheet.
Tee kotiläksysi huolella
Kaikki lähtee siitä, että tutustut huolella kaikkeen saatavilla olevaan tietoon ennen osakkeen ostopäätösten tekemistä. Hyvä arvo-osake voi löytyä, kun jaksat pureutua numeroihin, käydä läpi tarkasti tilinpäätöksiä ja tutustua yhtiön taustoihin.
Samalla sinun on pysyttävä sijoitusstrategiassasi. Vaikka joku yritys vaikuttaisi kaikilta muilta osin täydelliseltä, mutta se on pörssissä yliarvostettu, ei siihen sijoittaminen todennäköisesti kannata – varsinkaan pitkällä aikavälillä.
Varmista myös, että käytössäsi on kaikki viimeisimmät taloustiedot ja tiedot yhtiön liiketoiminnasta. Tietojen hakeminen on helppoa netin kautta.
Hajauttaminen
Hajauttaminen on tärkeä osa mitä tahansa sijoitusstrategiaa ja riskin hallintaa. Vaikka mielestäsi joku yritys olisi täydellinen arvosijoitus, yllättäviä asioita voi aina tapahtua.
Hajauttaminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sinun täytyisi sijoittaa satoihin eri yhtiöihin. Usein arvosijoittaja ei voikaan löytää pörssistä kovin montaa aliarvostettua osaketta, jolloin hajautetussa salkussa voi olla vain muutaman eri yhtiön osakkeita.
Hajauttamista kannattaa tehdä myös ajallisesti ja sektoreittain. Ajallinen sijoittaminen suojaa huonon ajoituksen riskeiltä esimerkiksi pörssiromahdusten kohdalla, ja sektoreittain hajauttaminen taas tietyn sektorin romahduksilta.
Varo liian hyvältä kuulostavia hintoja
Uskomattoman edulliselta kuulostava pörssiyhtiö saattaa olla sitä myöskin syystä. Aina pelkkä nykyhetken lukemien vertailu yrityksen markkina-arvoon ei kerro kaikkea, ja yhtiön arvo voi olla alhaisempi esimerkiksi heikkojen tulevaisuuden näkymien vuoksi.
Arvo-osakkeita etsiessä kannattaa aina pohtia, miksi joku osake on minkäkin hintainen. Tässäkin tärkeässä asemassa on kaiken mahdollisen tiedon pohtiminen ja analysointi. Älä siis tyydy vain yksittäisiin talouslukemiin, vaan tutki asiaa tarkemmin.
Arvosijoittaminen härkä- ja karhumarkkinoilla
Härkämarkkinoilla, eli osakekurssien noustessa, sijoittaminen on aina helpompaa. Osakkeet nousevat tällöin usein läpi sektorien, ja sekä kasvu- että arvo-osakkeet nousevat pikkuhiljaa. Karhumarkkinoilla, eli osakkeiden arvon laskiessa, sijoittaminen taas on haastavampaa.
Arvosijoittajan on hyvä huomioida myös suhdannevaihtelut. Härkämarkkinoiden aikaan voi olla vaikeampi löytää potentiaalisia sijoituskohteita, kun arvostustasot ovat nousseet läpi markkinoiden, ja osakkeet saattavat näyttää ylihinnoitelluilta. Toisaalta mahdollisista tuotoista voi jäädä paitsi, jos ei sijoita osakkeisiin härkämarkkinoiden aikaan lainkaan. Mahdollinen tuotto tulee härkämarkkinoiden päättyessä, sillä arvo-osakkeiden tarjoama turvamarginaali voi auttaa taantuman kestämisessä.
Karhumarkkinoilla arvo-osakkeet voivat olla tärkeässä asemassa, sillä niiden arvo voi laskea vähemmän kuin muiden, jos sijoittaja on arvioinut yrityksen oikean arvon oikein.
Vakavaraisiin ja kestäviin arvo-osakkeisiin sijoitetaan usein myös silloin, kun markkinoilla on turbulenssia. Isojen arvoyhtiöiden osakkeiden arvo heiluu harvoin yhtä paljon kuin pienempien kasvuyhtiöiden.
Yhteenveto – tärkeimmät tärpit arvosijoittajalle
Arvosijoittaminen on yksi klassisimmista sijoitusstrategioista osakemarkkinoilla. Benjamin Grahamin kehittämä arvosijoittaminen keskittyy aliarvostettuihin osakkeisiin, joiden markkina-arvo on oikeaa arvoa matalampi – näin pyritään saamaan keskimääräistä markkinoiden tuottoa parempaa tuottoa pitkällä aikavälillä.
Monet arvosijoittamisen opit ovat tärkeitä myös kaikessa muussa sijoittamisessa: taloudellisten tunnuslukujen vertaaminen markkina-arvoon on tärkeää kaikessa osakesijoittamisessa.
Parhaat arvo-osakkeet löytyvät lopulta yhdistämällä erilaisia analyysimenetelmiä ja tutkimalla kokonaisvaltaisesti sekä yhtiön taloudellista tilannetta, markkina-arvoa että liiketoimintanäkymiä.
Arvosijoittaminen tiivistettynä: Pyritään
- löytämään aliarvostetut osakkeet osakemarkkinoilla
- saavuttamaan keskimääräistä markkinoiden tuottoa parempi tuotto
- hyötymään osakemarkkinoiden arvoanomaliasta eli väärästä hinnoittelusta
Opi paremmaksi arvosijoittajaksi TBanquen avulla!
Nämä tiedot on tarkoitettu vain koulutustarkoitukseen eikä niitä pidä ottaa sijoitusneuvoina, henkilökohtaisena suosituksena tai tarjouksena tai pyyntönä ostaa tai myydä rahoitusinstrumentteja.
Tämä aineisto on laadittu huomioimatta erityisiä sijoitustavoitteita tai taloudellista tilannetta, eikä sitä ole laadittu riippumatonta tutkimusta suosittelevien lakien tai asetusten mukaisesti. Viittaukset rahoitusinstrumentin, indeksin tai sijoitustuotepaketin aiempaan kehitykseen eivät ole eikä niitä pidä pitää luotettavina tulevien tulosten indikaattoreina.
TBanque ei takaa eikä vastaa tämän oppaan sisällön oikeellisuudesta tai täydellisyydestä. Varmista, että ymmärrät kaupankäyntiin liittyvät riskit ennen sijoituksen tekemistä. Älä koskaan sijoita enempää kuin olet valmis häviämään.
